RET valmentaa työmaajohdon ja tuo etuja yrityksille

”Erinomainen koulutus”, toteaa Lujatalo Oy:n vastaava työnjohtaja Teemu Kangas Kuopiosta. Hän on yksi kahdestakymmenestäyhdestä, joka osallistuu parhaillaan Kuopiossa pidettävään rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkintoon tähtäävään, RET 70 Itä-Suomi -koulutukseen

Rakennusalan toimihenkilöille suunnattu RET-koulutus syntyi vuosituhannen vaihteessa työelämän tarpeesta ja rakennusliikkeiden toiveesta vahvistaa työmaajohdon osaamista. Tällaista koulutusta ei silloin ollut. Nyt niitä on järjestetty Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOn toimesta jo yli seitsemänkymmentä.”Pelkkää positiivista sanottavaa”, tiivistää Teemu Kangas tuntemuksiaan.

Hän pitää tärkeänä, että kouluttajat ovat alansa huippuja, ja että koulutuksessa tarkastellaan asioita nimenomaisesti työnjohdon ammatillisesta näkökulmasta.RET muodostuu valmistavasta koulutuksesta, näyttötehtävistä, kirjallisista tenteistä sekä työmaanäytöstä, joiden kautta opiskelija osoittaa ammatillista osaamista. Tutkintoon valmistava koulutus kestää noin vuoden. Koulutukseen sisältyy 18 lähiopetuspäivää. Opiskelijat tekevät tutkintosuoritteita henkilökohtaisen opiskeluohjelmansa mukaisesti.Teemun mielestä parasta antia on ollut se, että kouluttajat ovat tuoneet mukanaan kokemusperäistä faktaa. ”Koulutuksessa käsitellään asioita hyvin laajasti. Myös eri näkökulmat ovat vahvasti esillä.” Hän kertoo, että keskustelut RET-koulutukseen osallistuvien eri yritysten työnjohdossa työskentelevien henkilöiden kesken ovat tuoneet mielenkiintoisen, ajatuksia avartavan lisän koulutukseen.”Haastetta on riittänyt”, Teemu tunnustaa. ”Varsinkin se, että tehtävät tulee tehdä normaalityön ohella. Jokaisella lähijaksolla annetaan näyttötehtävä, jonka tulee liittyä omaan työmaahan. Haastavimmat ja pitkäkestoisimmat tehtävät annetaan heti kurssin alussa. Tämä varmistaa sen, että henkilöillä on aikaa perehtyä tarkoin tehtäviinsä ja ne tulevat myös tehdyiksi.”

Osaamispääomaa yritykseen

”Työelämä edellä olemme koulutusta lähteneet järjestämään”, painottaa Janne Mäenpää, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn projektipäällikkö ja Kuopiossa, Tampereella sekä Oulussa järjestettävien RET-koulutusten vastuuhenkilö. ”Olemme varmistamassa työmaan osaamisen kehittämisestä.”

”RET tarjoaa parasta, mitä työnjohdolle voi tarjota.” Mäenpää uskoo, että RETissä tarjottava koulutussisältö sekä alan huippukouluttajat, joilla on hallussaan alan viimeisin tieto ja vahva tuntuma tulevaisuuden kehityssuunnasta, antavat avaimet luomaan työmaille ja rakennusalan yrityksiin parhaita osaajia, tulevaisuuden tähtiä.

RET on väylä sitouttaa osaavaa työvoimaa yrityksiin. ”Varsinkin PK-yrityksellä on RETin läpikäyneen henkilöstön kautta iso mahdollisuus tuottaa koko yritykseen osaamispääomaa.”

”Isommissa yrityksissä ne esihenkilöt, jotka ovat itse käyneet RETin, ja joiden toimenkuvaan kuuluu omien alaistensa ammatillisen osaamisen kehittäminen, ovat hyvin systemaattisesti laittaneet yrityksensä työmaan tuotantotehtävissä olevia henkilöitä RET-koulutuksiin”, RATEKOn projektipäällikkö tietää. ”Nämä esihenkilöt ovat nähneet, mikä apu RETistä on ollut työmaiden tehtävien hallintaan ja hoitoon sekä nähneet mikä vaikutus opeilla on koko yrityksen toimintaan.”

Mäenpää luottaa siihen, että myös PK-yrityksissä oivalletaan oman yrityksen kehitystarpeet ja kuinka RET voisi tarjota niihin ratkaisuvaihtoehtoja.

”Tämä tuo yrityksiin niin henkistä kuin taloudellista hyvinvointia.”

”RET on se liima, joka yhdistää opiskelijan jo hallussa olevat tiedot ja taidot sekä kouluttajan tuoman tiedon, osaamisen ja kokemuksen sekä yritykset”, Mäenpää muotoilee.

”Koulutus avaa ajatuksia”

”Tämä on paras mahdollinen rakennusalan toimihenkilöille suunnattu koulutus, mitä löytyy”, hehkuttaa Jani Mustonen joensuulaisesta Rakennustoimisto K.Tervo Oy:stä. ”Loistava koulutus.”

”Kouluttajista näkyy korkea ammattitaito. Heillä on omasta aihepiiristään vuosien kokemus, ja juuri se tekee koulutuksesta mielenkiintoisen. Hyvin paljon asioita valaistaan esimerkkien kautta.”

”Koulutuksessa käydään laajasti läpi se, mitä kuuluu toimihenkilön työnkuvaan rakennustyömaalla. Läpileikkauksena käydään koko skaala läpi, yleisaikataulusta aina päiväkohtaisiin työtehtäviin. Harjoitustöiden laajuus varmistaa aihealueiden perusteellisen läpikäynnin.”

Mustonen kertoo, että opiskelijoiden kesken on säilynyt vapaan keskustelun mahdollisuus. ”Uskaltaa kysyä mitä vaan. Enkä itsekään ole ihan hiljaisimmasta päästä”, Jani naurahtaa.

Hän pohtii, että niin koulutuksesta saatavilla opeilla kuin opiskelijoiden kesken syntyneellä välittömällä vuoropuhelulla voi olla suuri merkitys työmaiden käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistymisessä. ”Tämä voi heijastua laajalti eri yritysten työmaiden toimintaan, aina alihankintaa myöten.”

Kun RET-koulutusta on takana noin puolet, Jani on jo sisäistänyt monia keinoja oman toiminnan arviointiin. ”Itsetuntemus on lisääntynyt”, hän myöntää. Eikä hän ole kurssin ainut, jolla silmät ovat avautuneet. ”Pitää osata arvioida itseään ja toimintamalleja”, hän kiteyttää.

”Monella on taustallaan kokemus vain yhden yrityksen palveluksessa. Nyt on tarjoutunut ainutkertainen tilaisuus tutustua toisten yritysten toimintatapoihin. Tarinat eri yrityksistä ovat olleet silmiä avaavia.” Jani Mustonen arvioi, että positiivisia muutoksia tulee näkymään monella työmaalla, tavalla tai toisella.

Työnjohdolle oikeat työkalut

Reilu vuosi sitten RT teetti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvityksen rakennusalan osaamistarpeista. Noin 80 prosenttia kyselyyn vastanneista toivoi rakennusalan koulutuksiin työelämä-, yhteistyö- ja johtamistaitojen mukaanottamista, tarvittaessa jopa teknisten aineiden kustannuksella.

RATEKOn Janne Mäenpää kertoo, että RET-koulutuksessa tähän kaikuun on vastattu. ”Koulutuksessamme käydään läpi paljon johtamis-, esimies- ja neuvottelutoimintaa.”

”Työnjohto on nykyisin kovassa paikassa. Hankkeet voivat olla suuria: sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, jne. Henkilöt ovat tekemisissä suurten projektien kanssa. On paljon osallisia. Urakkamuodot voivat olla hajautettuja, haasteellisia hallita. Kaikki osalliset on saatava tekemään yhteistä asiaa. Silloin yhteishengellä ja tekemisen meiningillä on valtava vaikutus. On tärkeää, että urakoitsija saa sitoutettua koko orkesterin yhteiseen toimintatapaan”, Janne lausuu.

Vastaavat työnjohtajat Teemu Kangas, Jani Mustonen sekä aiemmin Kuopiossa järjestetyn RET 64 koulutuksen läpikäynyt Sauli Harmanen pitävät kaikki johtamistaitoihin liittyvää valmennusta erittäin tärkeänä osana koulutustarjontaa.

Sauli Harmanen tunnustaa, ettei hän ole aiemmin juurikaan pohtinut esimiestyötä. ”Nyt on joutunut miettimään asioita hieman uudestaan. Varsinkin se, ettei ihan kaikkea voi eikä tarvitse hoitaa itse”, hän lausuu. ”Eikä aina edes ehdi”, Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n vastaavana työnjohtajana työskentelevä Harmanen naurahtaa. ”On pitänyt opetella ryhmätyöskentelytaitoja ja luottaa toisiin ihmisiin. Pitää vaan jakaa tehtäviä.”

Käytännönläheiseen ja konkreettisesti ajattelevaan ihmiseen löytyi myös hallinnollinen puoli. ”Ajattelutapani muuttui koulutuksen myötä”, Sauli muistelee. ”RET antoi eväitä isompien kokonaisuuksien hallintaan, ihan konkreettisia juttuja, joita oikeasti on voinut viedä tekemiseen.”

Rakennushankkeen tuotantoon liittyvät valmistelevat työsuoritukset sekä laadullinen, aikataulullinen ja taloudellinen suunnittelu ovat nousseet uuteen valoon. Sauli on huomannut myös sen, ettei teennäiseen laaduntuottamiseen kannata sijoittaa. ”Jokaisen hankkeen laadunohjausasiat pitäisi miettiä hanke- ja kohdekohtaisesti, rakennettavan kohteen erityispiirteiden mukaan.”

Satsaus tulevaisuuteen

Normaalisti rakennusyritykset rakentavat omilla järjestelmillään, tuotantotekniikoillaan ja -tavoillaan, eivätkä keskustele toisten rakennusliikkeiden kanssa.

”Kurssilla oli täysin toinen henki”, kertoo Sauli yllättyneensä. ”Kyllä siellä hyvin avoimesti keskusteltiin eri firmojen työnjohtajien kanssa oman firman käytännöistä.”

Harmanen on havainnut, että vuorovaikutus eri yritysten välillä on alkanut näkyä kentällä. Esimerkiksi työturvallisuusasioiden puitteissa järjestetään työmaakierroksia eri yritysten välillä. ”On kaikkien etu, että löytyy yhteisiä tapoja tehdä. On tervetullutta, että voi käydä katsomassa millainen työmaa on naapurilla. Se avaa silmiä. Jos löytyy hyviä juttuja, niitä voi ottaa käyttöön.”

Sauli arvelee, että positiivinen kehitys on osaltaan RETin ansiota. ”RET on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla, satsaus tulevaisuuteen. Se varmistaa yritykselle sen, että he jotka työmaita vetävät, heillä on oikeat työkalut olemassa”, Sauli Harmanen pohdiskelee.

Teksti: Heikki Luukkonen
Teksti julkaistu Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen uutiskirjeessä 7.6.2023

Seuraava toteutus: Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, työmaapäällikön osaamisala, RET Helsinki