Aikuisopiskelijan opiskelutaidot – miten aloittaa opiskelu, jos edellisestä kerrasta on pitkä aika?
Opintojen aloittaminen voi tuntua haastavalta, jos edellisestä kerrasta on jo aikaa. Ajatus tentistä, muistiinpanoista tai uuden asian omaksumisesta voi herättää epävarmuutta,Opiskelutaidot eivät kuitenkaan katoa minnekään. Ne odottavat aktivoitumistaan, ja oikeilla keinoilla opiskelun aloittaminen on nopeampaa kuin moni uskookaan.
Tämä artikkeli avaa sitä, mitä aikuisopiskelu on, miten opiskelutaidot ja -rytmi pidetään yllä ja miten rakennetaan toimiva opiskelusuunnitelma.
Mitä aikuisopiskelu on?
Oppiminen on aivojen kykyä muodostaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille. Tätä ilmiötä kutsutaan neuroplastisuudeksi, ja se toimii läpi elämän. Aikuisenkin aivot ottavat vastaan uutta tietoa, vaikka asioiden omaksuminen ja oppiminen saattaa tuntua ainakin aluksia hitaammalta kuin nuorena.
Aikuisopiskelijalla on myös selkeä etu: aiempi kokemus toimii oppimisen tukirakenteena. Kun uusi tieto voidaan liittää johonkin jo tuttuun, se jää paremmin mieleen. Pitkän kokemuksen ammattilainen ei opi aihetta tyhjiössä, vaan hän yhdistää uuden tiedon työssä kohtaamiinsa tilanteisiin.
Aikuisoppimisessa keskeistä on sisäinen motivaatio. Aikuinen opiskelee, koska hän haluaa kehittyä ammatillisesti tai ratkaista jokin käytännön ongelma. Kun opiskelija näkee asian merkityksen, oppiminen tehostuu.
Miksi opiskelutaidot ruostuvat ja miten ne palautuvat?
Opiskelutaidot ovat kuin muutkin taidot: niitä pitää käyttää, jotta ne eivät pääse ruostumaan.
Opiskelutaidot eivät katoa, ne vain vaativat aktivointia. Muutaman viikon säännöllisen opiskelun jälkeen rytmi alkaa löytyä uudelleen ja opiskelu alkaa sujua. Tätä ilmiötä voidaan verrata pyörällä ajamiseen: taito on tallessa, vaikka se olisi ollut käyttämättä vuosia.
Erityisesti seuraavat opiskelutaidot palautuvat nopeasti aktiivisessa käytössä:
- Muistiinpanojen jäsentäminen ja otsikointi
- Keskeisten asioiden erottaminen epäolennaisesta
- Kysymysten muodostaminen luetun pohjalta
- Oman oppimisen arviointi ja kertaaminen
Käytännön keinot opiskelurytmin löytämiseen
Opiskelurytmin rakentaminen on pitkän tauon jälkeen tärkeämpää kuin opiskelun intensiteetti. Lyhyet ja säännölliset opiskeluhetket ovat tehokkaampia kuin satunnaiset pitkät istunnot. Aivoille on hyödyllisempää opiskella 20–30 minuuttia päivittäin kuin neljä tuntia kerran viikossa.
Konkreettisia keinoja rytmin löytämiseen:
- Aloita pienestä. Ensimmäisinä viikkoina riittää, kun varaat opiskelulle selkeän ajan päivästä, esimerkiksi 15–20 minuuttia.
- Luo kiinteä opiskelupaikka. Sama paikka ja ympäristö auttavat aivoja siirtymään opiskelutilaan.
- Käytä toistoa. Kertaa aiemmin opittua ennen uuden asian opiskelua. Tämä vahvistaa muistijälkiä.
- Kirjoita omin sanoin. Muistiinpanojen tekeminen omin sanoin syventää ymmärrystä.
- Hyödynnä taukoja. Lyhyet tauot opiskelujaksojen välillä parantavat tiedon käsittelyä ja vähentävät väsymystä.
Aikuisopiskelija voi hyödyntää esimerkiksi työmatkoja tai taukoja lyhyisiin kertaushetkiin.
Yleisimmät esteet ja miten niistä pääsee yli
Aikuisopiskelijoilla on usein hyvin samankaltaisia esteitä, jotka hidastavat opintoja tai niiden aloittamista. Niiden tunnistaminen on ensimmäinen askel niiden ylittämiseen.
Aika
Työ, perhe ja muut velvollisuudet vievät suuren osan arjesta. Kun aikaa ei ole, sitä täytyy tehdä. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelun aikatauluttamista.
Itseluottamuksen puute
Moni aikuisopiskelija epäilee omia kykyjään ennen kuin on edes aloittanut. Tämä on täysin normaali reaktio pitkän tauon jälkeen. Itseluottamus rakentuu tekemisen kautta.
Teknologian vieraus
Verkko-oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit voivat tuntua vierailta, jos niistä ei ole aiempaa kokemusta. Useimmat alustat on kuitenkin suunniteltu helppokäyttöisiksi, ja niihin tottuu nopeasti muutaman käyttökerran jälkeen.
Pelko epäonnistumisesta
Virheet ovat osa oppimista, eivät merkki siitä, ettei osaa. Aikuisopiskelijat ovat usein itsekriittisiä ja vaativat itseltään enemmän kuin tarvitsee.
Rakenna oma opiskelusuunnitelmasi pitkän tauon jälkeen
Opiskelusuunnitelman ei tarvitse olla monimutkainen. Parhaimmillaan se on yksinkertainen suunnitelma ja aikataulu, joka auttaa edistämään opintoja silloinkin, kun motivaatio vaihtelee.
Hyvä opiskelusuunnitelma sisältää vähintään nämä elementit:
- Tavoite: Mitä haluan oppia ja miksi? Mitä osaaminen mahdollistaa työssäni tai urallani?
- Aikataulu: Milloin opiskelen? Kuinka monta tuntia viikossa voin opiskella?
- Rakenne: Miten jaan opittavan kokonaisuuden pienempiin osiin?
- Kertaus: Milloin on hyvä kerrata aiemmin opittua ennen kuin etenen eteenpäin?
- Tuki: Keneltä voin pyytää apua, jos jokin on epäselvää?
Opiskelusuunnitelma on työkalu, jota voi muokata opintojen edetessä. Tärkeintä on, että se on olemassa ja että se auttaa tekemään opiskelusta säännöllistä.
Opiskelusuunnitelma kannattaa kytkeä omassa työssä tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Kun opiskelun yhteys omaan työhön on selkeä, motivaatio pysyy yllä paremmin ja opittu tieto siirtyy käytäntöön nopeammin.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan kestää päästä takaisin opiskelurytmiin pitkän tauon jälkeen?
Useimmilla aikuisopiskelijoilla rytmi alkaa löytyä muutaman viikon säännöllisen opiskelun jälkeen. Nopeuteen vaikuttaa se, kuinka säännöllistä opiskelu on ja kuinka tuttu aihe on entuudestaan.
Onko aikuisena vaikeampaa oppia kuin nuorena?
Oppiminen ei ole vaikeampaa, mutta se on erilaista. Aikuisopiskelijalla on vahva kokemustausta, johon uusi tieto kiinnittyy. Tämä on merkittävä etu, vaikka opiskelutahti saattaa olla rauhallisempi kuin nuorena.
Miten pysyn motivoituneena, kun arki on kiireistä?
Selkeä tavoite ja näkyvä yhteys omaan työhön ovat tehokkaimpia motivaation lähteitä. Lisäksi lyhyet, säännölliset opiskeluhetket toimivat paremmin kuin harvat ja pitkät tuokiot.
Pitääkö minulla olla erityisiä opiskelutaitoja ennen koulutuksen aloittamista?
Ei tarvitse. Opiskelutaidot kehittyvät opiskelun myötä. Riittää, kun on valmis aloittamaan ja antamaan itselleen aikaa tottua uuteen rytmiin.
Miten verkko-opiskelu eroaa lähiopetuksesta aikuisopiskelijan näkökulmasta?
Verkko-opiskelu joustaa lähiopiskelua paremmin aikataulujen suhteen, mikä sopii hyvin työn ohessa opiskelevalle. Se vaatii kuitenkin enemmän itseohjautuvuutta kuin lähiopetus.
RATEKO on Rakennusteollisuus RT ry:n oppilaitos, jolla on yli 60 vuoden kokemus rakennusalan koulutuksista. RATEKO ennakoi toimialan osaamistarpeita ja tarjoaa ajankohtaista koulutusta, jonka taustalla on alan asiantuntemus ja parhaat osaajat.